Vaasan Sotaveteraanimuseon perustaminen
Ajatus viime sotiamme ja erityisesti veteraanien panosta sotatoimissa käsittelevän pysyvän näyttelyn aikaansaamiseksi Vaasaan on ollut useiden maanpuolustusjärjestöjen mielessä ainakin 1980-luvun alusta lähtien. Monilla sotaveteraani-, reserviläis- ja kiltajärjestöillä oli pitkään ollut toimintaan liittyvää perinneaineistoa sijoitettuna mm. Vaasan Upseerikerholle ja Sotaveteraanien kokoustiloihin.
Näyttelyn perustamishanke alkoi konkretisoitua, kun sotaveteraanit ja -invalidit, rintamanaiset ja lotat aloittivat systemaattisen jääkäriliikkeeseen, vapaussotaan, suojeluskunta- ja lotta-toimintaan sekä erityisesti viime sotiimme liittyvän esineistön keräyksen tavoitteen saavuttamiseksi. Keräyksen toteuttaneet veteraanijärjestöt kääntyivät 1990-luvun loppupuolella Pohjanmaan Maanpuolustuskillan puoleen näyttelyn käytännön toteutusta varten. Tehtävä sopi hyvin killan säännöissä määriteltyyn killan tehtäväkuvaan. Kilta oli lisäksi jo aiemmin toteuttanut useita merkittäviä maanpuolustuksellisia perinnehankkeita (Perinnemuuri, Kiltatalo, Sotilasläänin komentajien muotokuvat). Toteutusmuodoksi valittiin museon perustaminen. Museossa tulisi olemaan sekä kiinteä perusnäyttely että vaihtuva-alaisia erikoisnäyttelyitä.
Museohanketta voitiin ryhtyä toteuttamaan, kun Harry Schauman Stiftelse luovutti killan käyttöön n. 250 m2 kellaritilaa osoitteesta Kirkkopuistikko 22 A (entinen Suomen Pankin Vaasan konttori). Tila oli rakennuksen liikkeiden käytössä aiemmin ollutta raakaa kellaritilaa, jota ryhdyttiin kunnostamaan museotarkoitukseen. Rakennustyössä tarvittava materiaali saatiin pääosin lahjoituksina, työ tehtiin talkoilla, suorittajina sotaveteraanit ja myöhemmin entiset sotilaspojat. Sittemmin säätiö on luopunut kiinteistön omistuksesta ja museo on kiinteistöyhtiön vuokralaisena entisissä tiloissaan. Entiset lotat ja rintamanaiset osallistuivat esineistön (erityisesti pukujen ja muiden tekstiilien) kunnostus- ja huoltotöihin. Kalusteet (pöydät, kirjahyllyt, vitriinit, esittelytaulut jne.) saatiin niin ikään pääosin lahjoituksina, joko valmiina tai materiaaleina, jossain määrin oli turvauduttava myös ostoihin.
Killan museotyötä varten perustama museotoimikunta on käytännössä hoitanut museon perustamiseen – ja myöhemmin sen ylläpitoon ja kehittämiseen – liittyvät tehtävät. Toimikunnalla oli oman asiantuntemuksensa lisäksi (mm. toimikunnan perustamisvaiheen aikaisena puheenjohtajana ja sittemmin monivuotisena jäsenenä toimi historioitsija, fil. lis. Nils- Erik Nykvist) mahdollisuus näyttelyn suunnittelussa turvautua mm. Pohjanmaan Museon aikaisemman johtajan Sven-Erik Krooksin asiantuntija-apuun. Museotoimikunnan puheenjohtajina ovat Nykvistin jälkeen toimineet metsänhoitaja Helmer Wikström ja nykyisin toimitusjohtaja Per-Erik Fant. Koko museohankkeen isänä voidaan pitää killan kunniapuheenjohtajaa, kanslianeuvos Holger Strandbergiä.
Museo avattiin virallisesti Killan vuosipäivänä Tammisunnuntaina 31.1.1999 runsaslukuisen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa. Alkuvaiheessa talvella 1999 näyttelyä esiteltiin hanketta tukeneille lahjoittajille. Myöhemmin keväällä näyttelyyn järjestettiin tutustumismahdollisuuksia erilaisille ryhmille. Ensisijaisina kohderyhminä olivat mm. veteraanit, maanpuolustusjärjestöjen väki sekä koululaisryhmät. Kesästä 1999 lähtien museon on ollut avoinna myös yleisölle. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on säännöllisesti vaihtuvia erikoisnäyttelyitä ajankohtaisista tai maamme maanpuolustushistorian kannalta tärkeistä teemoista.
Sanomalehti Pohjalaisen uutinen Tammisunnuntain vuosipäivän juhlasta ja museon avaamisesta 1.2.1999.